Aihe: Pete lätkän MM-finaaliin, jääkiekon mm-kisat | Avainsanat: elefanttihäkki, Halifax, kalastamaan, vitosketju
Mil prossal tulee vettä taas kaatamalla, puhumattakaan kuuden tonnin bofoorista. Tän mestan sää vaihtelee enemmän ku vuoristoradal o korkeuseroja. Viikko takana kadonneen finaalipaikan metsästystä ja kaiken kaikkiaan hyvä meininki. Takaiskuja tippuu tasasen tappavan tahtiin ja jotenkin jaksaa uskoo, et niit positiivisii ois kans jaos jossain vaihees. Varmaan.
Tänään taas peruukki pyöri pääs nii, ettei eteensä nähny, toisaalta kukaan ei nähny muakaan. Soitin kalastaja- Hannulle, jota kävin eilen piirittämässä, se lupas soittaa takas ja ohan se varma et luuri o soinu minuutin välein sen toimesta. Ei kertaakaan. Se niistä hummereista. Tosin kuvioihin iski muutama muu hummeria muistuttava kaveri, ainakin väriltään, Witosketju.
Näin nää kaverit pari aikaa sit aurinkoisena päivänä, luomuravintolan pimeissä sisätiloissa, virkistävässä keinovalossa nauttimassa porkkanamehua ja ituja. Päästiin heti läppään ja ne pyys meitsii lauantai illax heidän kartanoonsa pyörähtämään ja vertailemaan, kuinka kukkasipulit tulisi istuttaa kevään tullen. Halusin myös puhua vapaastikasvattettavien kokolattiamattokanojen paremmista olosuhteista.
Saavuin mörön hanurissa sijaitsevalle villalle sateen piiskaamana ja ihan jäässä. Fyysisesti. Vein tuliaisix pari tölkkii Karjalaa ja lähinnä halusin mun kledjut kuivumaan ja kupillisen suurustettua kanakeittoa. Tarjolla oli Hassisen Kone, jota parikytpäinen, kurssilta ulos lentänyt poikakuoro veisas. Mut sit alko Lyyti kirjottaa. Keittiömestarilla oli pöytä koreena, kylmätilat pursuivat toinen toistaan houkettelevimilla juomillaan, kaikki tolpillaan olevat osoittautuivat erittäin mukavaiksi maanasukkaiksi ja fiilis oli ihan sikahyvä.
Tää oli niitä hetkiä, ku olis tehny mieli liittyä seuraan ja kirjotella sit pari viikkoa myöhemmin, mitä tapahtu. Jonkun muun kertomana. Mielenkiintoista porukkaa kerrassaan ja kokeneimmalla kaverilla o takanaan 28 peräkkäistä MM-kisaa. Patriotismi loistaa sädekehän lailla jokaisen kaalin päällä, jopa sen huonoo suomee puhuvan Vaasalaisen. Oikeita tyyppejä oikeella sialla.
Huomenis ois tiedos vähän analysointia joukkueista ja jos kaikki ei taas mee metsään, ni kiikutetaan James Bond- tyyppistä arvokasta tietoa joukkueenjohtajalle. Toivon saavani JJ:lta pientä jeesiä matkalla kohti Quebecia. Vannomatta paras. Huomen pitäs myös hoitaa ittensä maziin, ettei tää homma mee iha katolleen. Miten, jaa-a? Ohan se varma, et jotain o mieles.
Aihe: Pete lätkän MM-finaaliin | Avainsanat: Dubai Mighty Camels, Fisherman’s Cove, kalastamaan, tuijotusskaba
Erittäin asialliset yöunet alla pitkäst aikaa. Plääni tänään oli päästä kalastamaan, ei millään syvänmerenkalastusaluksella turistien kanssa, vaan oikeiden kala-Hannujen kans, massi tietenkin kiikarissa. BTW, turistialus oli täynnä, ku Norjan maajoukkue lähti hyiselle merelle. Näin ollen nokka lautalla ja dösällä kohti Fisherman’s Covea.
Onnikassa sain hyvää faktaa mestoista, mutta vastapalvelukseksi jouduin kuuntelemaan tarinat esi- isiä myöten. Mukava kaveri kaiken kaikkiaan, mut haisi ihan vehkeelle. Jäin kyydistä idyllisen pienen kylän kohdalla, jossa vallitsi hyvin lepposa tunnelma. Kapean tien molemmilla puolilla oli pieniä punaisia torppia, joiden isännät olivat aavalla jahdissa. Hummerijahdissa.
Luonnollisesti olin pakannut mukaan Karjala- tölkkejä, joilla lahjoisin itseni palkalliseen duuniin. Ohan se varma, et olin radikaalisti myöhässä. Äijät lähtee jahtaamaan saksiniekkoja joka aamu 5.30 ja palailee palttialallaa kolmen pintaan. Tein kuitenkin hieman tutkivaa journalismia, miten päästä aluksen kyytiin jokunen aamu ja tutustuin myös pyydettäviin kohteisiin.
Kävin hieman tiedustelemassa zarkkoja päästä hummerikuninkaaksi ja kuinka ollakkaan, seuraavalle päivälle oli luvattu niin kovaa tuulta, ettei ne halunnu mua jalkoihinsa pyörimään. Kuka haluis? Sunnuntaille sama homma, mil prossal? Loppupeleissä sain pummattua guru- Anthonyn numeron, jolle soitan lauantaina, et onx jakoo päästä kyytiin.
No, onnex ei menny ku koko päivä säätäessä, turhaan ja kun eläinhommissa pysytellään, ni seuraavaksi kamelit okulaareihin. Tääl nyt o pyöriny kaikennäköst sakkii, mut Dubai Mighty Camels pisti ehkä pikkusen öögaan, joten päätin kutsua muutaman niistä pikku visiitille. Kertokoon itestään ja samalla haastan yhden niist tuijotusskabaan, Quebec edelleen targettina. Startii tuijotukseen molemmilta oli kohtuuliinen, mut muutaman sekunnin jälkeen oli hopee jaossa. Jos kaveri tuijottaa sua pöllönsilmällä, ni ohan se varma et lähen lauluun.
Alkunaurun jälkeen tuli iiihan vähän juntti olotila, varsinkin ku selvis, et Andrew oli voittanut samalla trickillä joku 500 drinkkiä. Sponssivarasto on huvennut aikas olemattomiin ja finaaliin o vähän yli viikkoaikaa. Taitaa olla aika jättää vedot sikseen ja aika pelata kovilla panoksilla.
