Pete Finaaliin!


Finaalipäivä!

Ohan se varma, et ku saavun peiteroolissani hallille, ni siin 5 turvahannuu venaamassa. Ei näyttäny kovin aurinkoiselta tänkään päivän alku. Sain samantien pari hännystelijää, menin mihin tahansa. Mun piti näyttää securitylle eilen takavarikoidut lentoliput, et todellakin oon lähös kiitää niitten maasta. Ne oli tietenkin hallin tiskillä, johon ei pääse ilman lippuu. Aika järkevää. Ja kiehumispiste oli suht matalalla.

Mil prossal lippu ois maxanu matsiin tonnin, jos se ois ollu myytävävnä. Unelmafinaali oli enemmän ku loppuunmyyty ja homma näytti kusevan taas oikeen huolella. Syvä tummuus valtasi hetkeksi mieleni, mut tällä kertaa en pannu vilkkuu päälle, vaik auto oli jo ojassa.

Kävin muka naurattaa muijii matkalla, tanssii venakkojen kans, laulaa ja siihen se homma tais tyssähtää. Tänään vaahteralehden muotoinen sydämeni vuoti katkeraa mahlaa ja tuntui lähes mahdottomalta paikkaa sitä. Viimeisenä vaihtoehtona päätin vedota kansaan tunnetasolla, ylitunteellinen kun oon.

Vedin krokotiilinkyyneleet silmis pienen puheen ja mukavat punavalkoiset käänty mun puolelle. Sympathy for the devil Loppupeleissä mut vietiin finaaliin kultatuolissa ja tuli voittajan olo. Reilun kahen viikon uurtaminen ni henkisellä kuin fyysisellä taholla palkitsi jakautuneen mieleni kultamitalilla. Haltioituneena tuijotin mm- finaalia reilut kolme erää päätykatsomossa,etelä- sellaisessa ja olin onnesta soikeena.

Vanha klisee, se mikä ei tapa, vahvistaa, piti tänään paikkansa. Vedon voittaneena lähen tyytyväisenä pakkaa kamani ja kolvi kohti kotoista Suomea. Catch u up.



Enään päivä finaaliin!
toukokuu 18, 2008, 6:29
Filed under: jääkiekon mm-kisat, Pete lätkän MM-finaaliin | Avainsanat: ,

Tattaraa. Ekana targettina päivälle oli tietenkin päästä tiiraamaan länsinaapurin nöyryyttämistä livenä. Hallille hengailee ja päätä seinään. Päässä ei taaskaan liikunut mitään ja homma tuntu jo hieman pattitilanteelta. Päätin ratkaista dilemman kuitenkin muuttamalla alter egoani. Suureksi surukseni huomasin päätyteeni kolmen kruunun gay- epäiltyyn fanijoukkoon.

Kelasin kuitenkin hieman omistautua uuteen rooliini. Tein vähän kyselyjä ja hengailin hemohes- Ruotsalaisten kanssa alistaen henkisesti meitä sinivalkoisia.Sain myöhemmin hieman alistusta myös omiltani, kun pillastunut fanilauma jahtasi mua ympäri parkkipaikkaa. Eihän siinä viel kaikki. Yx trokari Halifaxista tuli ripittämään mua oikeen olan takaa, nice to be wanted, just.

Kauaa ei kuitenkaan ollut aikaa peliin ja bongasinkin hallin edessä roskikskärryjä työntelevän duunarin. Kävin ziigaa mihin roskat vietiin ja niiden tyhjennyspaikka oli hallin takana, mistä olisi helppo loikkia salaa katsomon puolelle. Kiersin toiselle sivustalle, jossa toinen kaveri tuuppaili kärryänsä eteenpäin. Käytin tilaisuuden hyväkseni, sukelsin roskien sekaan ja oikeen kyydillä aitiopaikalle.

Aika lepposa käry jäi roskakyydistä, toisaalta se ei juurikaan eronnut aikasemmasta ruusun tuoksustani. Kattelin teurastuksen muka nöyrtyneenä vaikka samaan aikaan sisälläni huusin hoosiannaa jänisräikkä lapasessa. Mazin jälkeen uutta matoa koukkuun ja duunaamaan lakanaa finaalipäivää varten, koska vakaa aikomukseni oli päästä sinne. Samalla kun käytin järjettömän upeita taitelijanlahjojani avauduin kohtalostani, mikäli en oo sunnuntaisessa finaalissa.

Jos en siellä törrötä, joudun leikkaamaan permanentatun fledani ja ottaa Tre Kronor- tatuoinnin. Sehän ois suurimmasta osasta mukavaa, ite en vaan satu lämpenemään idealle. Voisin saman tien muuttaa Jönköpingiin ja tatuoida chilimakkaran sisäreiteen ja ostaa Rogainea fattan rahoilla.

Näillä mennään, huomenna rukouksiinne on vastattu ja pannaan tää homma pakettiin.



Aina ei voi voittaa!!
toukokuu 17, 2008, 4:22
Filed under: jääkiekon mm-kisat | Avainsanat:

Ohan se varma, et tuli nukuttuu sellasta Ruususen unta kaikki muutama hetki , ettei saanu silmii auki koko päivän aikana. Itseasias aika paljo saanu koko reissun aikana. Mazi alkoi jo yheltä paikallista aikaa ja alko pukata hoppua. Uus kaupunki ja ihan pihalla koko mestasta. Kolmen kilsan kävelyn jälkeen pääsin kuitenki tonteille, auringon paahtaessa huolella, kainaloiaa ajokoiran kokoset vaahtopallot.

Aikaa uppos tutusumisessa hallin ympäristöön, käytäntöön etc. Ensimmäisenä mielen maahan latas se tosiseikka, ettei täällä saanut rokata lippuja. Suomex siis Fat Danny suojatteineen ei edes saapunu Quebeciin. Olin jo hiemen laskenu sen varaan, et FD:ltä ois saanu duunia. Kaikkia selkääntaputtelijat olivat kadonneet ja perjantain lipun saaminen tuntui lähes mahdottomalta. Häntä koipien välissä olin jo valmis poistumaan hallilta ja miettimään seuraavan päivän jubinoita.

Parkkipaikalla eräs kaveri, J C Douglas, jota aluks luulin kytäx, esitteli itsensä Q104:n ohjelmapäälliköksi. Kun vierailin ratiossa, hän ei ollut paikalla, mutta oli kuullut haastatteluni. Heitin läpät ja olin suuntaamassa kohti siltaa, kun se anto mulle lipun Fin-Rus otteluun. Luulin aluks et mua viilataan, mut homma toimi ja olin taas kartalla.

Leijonien homma tosin ei toiminu ihan toivotulla tavalla ja nyt pitääkin yrittää hämmentää lauantain Hurri- matsiin kuponki kans. Ni ja lähestyvään finaaliin pitäs kekkailla joku vedenpitävä plääni, ettei veto kaadu niskaan. Mul olis suunnitelmia telkkarin varalle, mut nyt nousseen kohun takia en oikein jaksa uskoa siihen. B suunnitelma liittyy tietenkin poikarakkauteen ja Ruotsiin.



Yli tuhat kilsaa Quebeciin
toukokuu 16, 2008, 10:17
Filed under: jääkiekon mm-kisat, Pete lätkän MM-finaaliin | Avainsanat: , , ,

Se oli kasilta ylös tänään, täyspakkaus selkään ja moottoritien varteen liftaamaan, suuntana Quebec. Otin Ossi Väänäseltä saamani mailan kyytiin, johon laitoin Suomen pelipaidan roikkumaan. Kelasin käyttää sitä maksuvälineenä suorittaakseni osuuteni matkasta.

No eihän sinne provinssiin oo Halifaxista matkaa ku 1024 kilsaa, muttei ihan jalkasin viittis painella.Semi- maailmanmyyneenä, staga pystyyn ja hit the road. En kauaa ehtiny toikkaroida, ku rekkojen pölyttämänä ilmeeni kirkastui auton pysähtyessä ja peruuttaessa luokseni. Tosin havaittuani, ketä autossa oli, maailmani mureni. Oha se varma, et Witosketjun paaviaanejahan siellä oli. En nyt oikeen tienny, pitäskö itkee vai itkee.

Vaihtoehdot oli aika nollassa, joten kyytiin vaan ja sormet ristiin. Suurin ihmetyksen aiheeni oli, miten kukaan kavereista oli ajokunnossa. Sinisilmäisenä uskoin kaiken ja hetkeä mmyöhemmin myös totesin sen todex. Tuleva kaxtoistatuntinen ehkä kuitenkin hieman jännitti mieltäni, joten nautin KTM:n kans hieman mummon sekamehuu limellä höystettynä. Matka sujui sukkelaan Iron Maidenin tahdittamana, kunnes musakanava. KTM:n kanssa musamielipiteet eivät ihan kohdanneet ja näin ollen ehkä hieman nullotimme.

Myöhemmin snara palo sit kokonaan ja lähin jo puhelinkoppiin soittaa vastapuhelua, ihan kenelle tahansa. . Mil prossal kukaan ei ottanu puheluu vastaan. Nöyränä poikana takas Witosketjun autoon ja pienempää silmään. Matka jatku ja pukamat tarakassa kasvoi entisestään.

Onnex Jallu oli kuitenki piirtäny upeen kartan, jonka avulla ei ikinä oltas löydetty perille. Aikavyöhykkeen vaihtuessa, vaihtu myös kieli. Kaikki kirjotetut ohjeet oli amerikax ja nyt kaikki kyltit o ranskax. Otsalappu kaaliin ja lisää vettä myllyyn.14:sta tunnin kituutuksen jälkeen pääsin vihdoin vaaka- asentoon ja nyt meen vetää unta kaaliin.

Huomenna paljastan hieman suunnitelmiani, miten meinaan päästä finaaliin ja sunnuntaina ennen finaalia kerron vedon kohteen. Voi olla, etten palaa enää astialle sen jälkeen ollenkaan.



Viimeistä päivää Halifaxissa!
toukokuu 15, 2008, 7:32
Filed under: Jääkiekom MM-kisat, Pete lätkän MM-finaaliin | Avainsanat: ,

Tattaraa! Kyllä taas meinas pukkaa shortsin lahkeesta ylimäärästä, ennen ku Leppä leipo Leijonat mitalipeleihin. Minkä takia taas pakko ryssiä peli kahen ja puolen hyvän erän jälkeen. Voitto tuli, rispektii, mut jatkos o pakko betraa. Ja ohaan se varma etten nähny loppuratkasuja hallilla.

Mult tultiin sen lehtijutun perusteella kyselee kaikkee kummaa eri tahoilta, joihin luonnollisesti vastasin, ei o näkyny. Alko tuli lämmittää tarakan alla aikas kiitettävästi. Kolmannen erän puolivälis, ku mua alettiin piirittää oikeen huolella, katoin parhaakseni poistua vessan kautta takavasempaan. Mul oli pari juttuu viel sovittuna illalle, mitä piti tehä, mut keksen pelin tuli noutaja ja se ei ollu kultanen. Hyvää settii jäi tekemättä tälle päivälle. .Tääl o aikamoinen hulina päällä.

Kaikki alko ku yritin toikkaroida Kanada-Norja matsiin. Ei ollu mitään jakoa mennä vanhaa kautta sisään, koska jengii oli selkeesti briiffattu mun meiningeistä. Fat Dannyn frendi kuitenki bjuudas mulle flaban Jenkki-matsiin ja jouduin näyttää sitä miljoona kertaa suurennuslasin alla. Geimeis kuitenki oltiin, siihen asti ku enää ei oltu.

Loppusaldo päivästä oli kuitenkin plussalla, siis psykologisesti ja fiilis jatkoaikavoiton jälkeen katossa. Pakko lähtee kuiteski vetää unta palloon, ku huomenna pitäs raahaa tää hanuri Quebeciin jollain härvelillä.

Täl hetkel liftaus o nambör van vaihtoehto. Huominen pvä siis menee toivottavasti siirtymisessä reilut tuhat kilsaa länteen, joten seuraava päiviytys saattaa tulla hieman myöhässä. Varsinkin ku ainoot vaihtoehdot o rekkis tai resiina. Go Finland Go!



Homma alkaa toimia!
toukokuu 14, 2008, 19:39
Filed under: Jääkiekom MM-kisat | Avainsanat: , ,

Aikasin ylös ja run Forest run. Juoksin raiovohärkänä paikkaan, mistä voisin snutaa päivän lehden. Se ois niinku 11. päivä ja alkaa olla vähän hapoilla. Tänään ridasin uudella julkisuuskuvallani ja pienes paikas ku ollaan, nii kaikki tulee kättelemään, kyselemään ja toivottelemaan onnea. Venaan et millon joku tulee vetämään koteloon. Käykää kyylää juttu osoitteesta http://www.thechronicleherald.ca/Front/1055641.html

Näin yhen leijonan tallustellesani ympäri kaupunkiaja kyselin vähän kuulumisisa. Myös että saako kundit laahustella kaupungissa rauhassa vai tuleex jengi bongailee jatkuvalla syötöllä. Ite olin päivän tähti ja elinkaaren huipulla, joten hopeaa oli luvassa.

’Jengi tunnisti meizin yllärihyvin ja olin toisinaan hieman vaivaantunut, mutta safkaa ja juomaa tuli ilmatteex ja kun budget- traveller olin, ni mikäs sen mukavempaa. Pari kissaakin pyörähti ympäril, mut ku avasin suuni, ni koko kuppila tyhjeni. Ainoo tarjous minkä sain, oli rekkalesbolta. Siis yhtään värittelemätti bi- ihminen, joka ajaa rekkaa työkseen. Se tarjos kyytiä Quebeciin, mut aikataulu ei nazannu. Oisin varmaan saanu haljasta kyytiä.

Koistisen maali oli aiheuttanu tuomarille kenkää, joten kysäsin Kummolalta, mikä meininki. Muuten päivä hurahti mukavasti uusien tyyppien kanssa, joita tuntui pursuvan ovista ja ikkunoista. Nyt pähkäilee, mil pääsis Quebeciin torstaina.



Media messiin Halifaxis!!
toukokuu 13, 2008, 15:58
Filed under: Pete lätkän MM-finaaliin | Avainsanat: , , , ,

Tänään piti tulla paketti ja ohan se varma, et varmaan jolleki tuli, muttei mulle. Venasin jonkun hotlan aulas kax timmaa turhaan ja sit leikkas kii. Menin Fat Dannyn huoneesen lukee lehtee ja sain juhlaidean. Tänään oon mediamoguli. Kartotin mahdollisuudet ja päädyin radioon. Aurinko paisto Halifaxissa pitkästä aikaa, mutta osuuko se risukasaan, onkin jo toinen juttu.

Aikaa säästäkseni koodasin paikalliseen Radio Rockiin. Matka oli aika pitkä, joten menin keppihevosella sinne. Ummikkona painelin matalaan, antennivoittoiseen tiilitaloon, jonka respassa suureksi hämmästyksekseni reissun ensimmäinen Irma hymyili mulle. Tosin vahingossa. Irma neuvo mut yläkertaan ja vähän aikaa odotettuani pääsin Tomin hellään huomaan Q104:sen studioon. Nopeat esittelyt, referoitu matkatarina ja mikki suuhun. Siinä kerroin reilulle sadalletuhannelle kuulijalle, mikä on homman nimi. Tom kiitteli yllättävästä vierailusta ja vastapalvelukseksi lupasin lähettää radioasemalle Karjalaa kotiuduttuani.

Fiilis oli hyvä parin matalapaineen keskustassa vietetyn hetken jälkeen ja painelin stadionille, kiikarissa lippu Kanada- peliin. Olin ehkä löytänyt keinon päästä ineen ilman lippua. Fiilistelin päivän korkeatasoista meininkiä, ku joku punatukkanen kundi bongas mut hallin edestä. Siis ei sillee. Kevin, joka oli 2 viikkoa sit alottanu paikallisessa Heraldissa oli kuullu mun läpät radiosta ja oli tullu hallin liepeille ettii mua. Osa turisteista ties mut ja osas sanoo, et enemmin tai myöhemmin ilmaannun hoodeille,

Punatukka halus tehä must jutun, kysyin et haluuxe potkut. Kundi bjuudas mulle kaffet, kyseli hässäkät ja lopux joku saksalainen fraulein tuli ja nappas kuvan. sen kamerastta tuli sinistä savua sen jälkeen. Jäin törröttää pihalle monttu auki, et mist nyt tuulee.Eihän siinä. En tajunnu koko koko juttua, niinku jotain muuta tajuisin, mut päivästä jäi aurinkoinen kuva.Auringonpimennys tosin iski. Kanada-matsin toisessa erässä ja kesti aina tappiin saakka.

Nyt ei muuta ku huomista painotuoretta artikkelia venaamaan, jonka päätoimittaja o kuitenkin ottanu opinto- oppaaksi, älkää koskaan tehkö tälläsist kavereist juttui. Kello o 12 ja valtakunnassa kaikki hyvin. Mil prossal se paketti tulee huomenna?